Valtameren salaisuus

By Edgar Allan Poe

Page 9

kärsivän janon
tuskia niinkuin minunkin, ja luulin jo osanneeni oikeaan, kun mieleeni
juolahti, että olin tarkastanut vain sen käpälät ja että sillä kenties
oli haava jossain muualla ruumiissaan. Tunnustelin huolellisesti sen
päätä, mutta en löytänyt mitään. Mutta kun sivelin kädelläni sen
selkää, havaitsin karvojen eräässä paikassa kulkevan hieman kohollaan
selän poikki. Sormellani koetellen keksin nauhan ja kun seurasin sitä,
huomasin sen kiertävän koko ruumiin ympäri. Tarkemmin tutkistellessani
tapasin pienen suikaleen, joka tuntui kirjepaperilta ja jonka läpi
nauha oli pujotettu sillä tavoin, että suikale oli aivan eläimen
vasemman olan alapuolella.




III.

"Verellä, henkesi riippuu siitä että pysyt piilossa."


Samassa silmänräpäyksessä vilahti päähäni ajatus, että paperisuikale
oli kirje Augustukselta ja että jokin arvaamaton tapaus oli estänyt
hänet pelastamasta minut tyrmästäni, jolloin hän oli keksinyt tämän
keinon ilmoittaakseen minulle, millä kannalla asiat olivat.
Kärsimättömyydestä vapisten rupesin nyt toistamiseen hakemaan
fosforitikkujani ja kynttilöitä.

Kauhukseni en niitä löytänyt.

Ainoa, mitä sain käsiini, oli vähän niiden jäännöksiä. Siitä sain
kuitenkin pelastavan ajatuksen.

Tunnustelin sormillani hellävaroen paperin pintaa ja olin tuntevani
karheita kirjoituksen jälkiä. Levitin päälle fosforintähteet ja
hieraisin paperia nopeasti kämmenelläni.

Ellen olisi ollut niin perin kiihdyksissä, olisin voinut lukea kaikki
edessäni olevat kolme lausetta, sillä näin niitä olevan kolme. Mutta
kun hädissäni koetin lukea kaikki yhtaikaa, kerkesinkin vain seitsemän
viimeistä sanaa, jotka kuuluivat: -- "_verellä -- henkesi riippuu
siitä, että pysyt piilossa_!"

Jos olisin saanut selvän lipun koko sisällyksestä, täysin ymmärtänyt
sen varotuksen, jonka ystäväni näin oli koettanut minulle lähettää, --
vaikka se olisi kertonut sanoin kuvaamattomasta turmiosta, niin se ei
sittenkään olisi, siitä olen varma, synnyttänyt minussa nimeksikään
sitä raatelevaa ja samalla epämääräistä kauhua, jonka näin saamani
katkonainen varotus minussa herätti. "Veri", tuo hirmujen sana -- niin
täynnä salaperäisyyttä ja kärsimystä ja kauhua kaikkina aikoina.
Kuinka äärettömän paljon se nyt tuntui sanovan, kuinka kylminä ja
raskaina (irrallaan kun se oli kaikista edellisistä sanoista, jotka
olisivat määränneet tai selvittäneet sen merkitystä) sen häilyvät
tavut putoilivat vankilani synkässä pimeydessä sieluni sisimpiin
kätköihin!

Augustuksella oli epäilemättä kyllin syytä tahtoessaan minun pysyvän
piilossa ja minä koetin jos jollakin tavoin arvailla, mitä oli
tapahtunut --, mutta en keksinyt mitään, mikä olisi selittänyt
arvoitusta. Heti sen jälkeen kun olin palannut viime retkeltäni ja
ennenkuin koiran merkilliset eleet olivat kiinnittäneet huomioni
puoleensa, olin päättänyt joka tapauksessa hälyyttää laivaväen, tai,
jos se ei onnistuisi, koettaa tunkea keskikannen läpi. Puolinainen
varmuuteni siitä, että voisin toteuttaa toisen taikka toisen
suunnitelmani viime hädässäni, oli antanut minulle rohkeutta -- jota
minulla ei muuten olisi ollut -- kärsiä tilani kurjuutta. Mutta nuo
muutamat lukemani sanat olivat riistäneet minulta tämän viimeisen
pelastuskeinoni ja tunsin nyt ensi kerran kohtaloni koko kovuuden.
Epätoivoissani heittäysin taas patjalle, missä vuorokauden verran
viruin horroksissa, ja vain hetkittäin oli järkeni ja muistini
hereillä.

Vihdoin nousin vielä kerran ja mietiskelin niitä kauhuja, jotka
piirittivät minua. Hädintuskin saatoin vielä elää kaksikymmentäneljä
tuntia vedettä -- kauempaa

Last Page Next Page

Text Comparison with Eureka: A Prose Poem

Page 3
The Earth would be considered in its planetary relations alone.
Page 4
"Now I do assure you most positively"--proceeds the epistle--"that I represent these matters fairly; and you can easily understand how restrictions so absurd on their very face must have operated, in those days, to retard the progress of true Science, which makes its most important advances--as all History will show--by seemingly intuitive _leaps_.
Page 9
.
Page 17
Undoubtedly, therefore, we _should_ be warranted in assuming all that has been mentioned, but for the reflection, first, that supererogation is not presumable of any Divine Act; and, secondly, that the object supposed in view, appears as feasible when some of the conditions in question are dispensed with, in the beginning, as when all are understood immediately to exist.
Page 25
To these intellects--as to my own--there is no mathematical demonstration which _could_ bring the least additional _true proof_ of the great _Truth_ which I have advanced--_the truth of Original Unity as the source--as the principle of the Universal Phaenomena_.
Page 31
But the number of atoms in any stratum is the measure of the force which emitted that stratum--that is to say, is _directly proportional_ with the force.
Page 35
It will be advisable, however, to limit the application of this word to the two _immediate_ results of the discontinuance of the Divine Volition--that is, to the two agents, _Attraction_ and _Repulsion_.
Page 38
I have already given my reasons for presuming Matter to have been diffused by a determinate rather than by a continuous or infinitely continued force.
Page 51
This fancy has arisen from the report of late observations made, among what hitherto have been termed the "nebulae," through the large telescope of Cincinnati, and the world-renowned instrument of Lord Rosse.
Page 52
" What else was the Law of Gravity before the Maskelyne experiments? and who questioned the Law of Gravity, even then? Many of my readers will no doubt be inclined to say that the result of these new investigations _has_ at least a strong _tendency_ to overthrow the hypothesis; while some of them, more thoughtful, will suggest that, although the theory is by no means disproved through the segregation of the particular "nebulae," alluded to, still a _failure_ to segregate them, with such telescopes, might well have been understood as a triumphant _corroboration_ of the theory:--and this latter class will be surprised, perhaps, to hear me say that even with _them_ I disagree.
Page 54
His original idea seems to have been a compound of the true Epicurean atoms with the false nebulae of his contemporaries; and thus his theory presents us with the singular anomaly of absolute truth deduced, as a mathematical result, from a hybrid datum of ancient imagination intertangled with modern inacumen.
Page 57
" Its vast superiority in size is but an apparent superiority arising from our position in regard to it--that is to say, from our position in its midst.
Page 66
The largest orbs,.
Page 74
Here again then, to suit a purpose, analogy is let fall.
Page 77
it is clear, nevertheless, that this general rectilinearity would be compounded of what, with scarcely any exaggeration, we may term an infinity of particular curves--an infinity of local deviations from rectilinearity--the result of continuous differences of relative position among the multitudinous masses, as each proceeded on its own proper journey to the End.
Page 78
It is the poetical essence of the Universe--_of the Universe_ which, in the supremeness of its symmetry, is but the most sublime of poems.
Page 81
We should have been forced to regard the Universe with some such sense of dissatisfaction as we experience in contemplating an unnecessarily complex work of human art.
Page 82
Of this End the new genesis described, can be but a very partial postponement.
Page 86
In the meantime bear in mind that all is Life--Life--Life within Life--the less within the greater, and all within the _Spirit Divine_.
Page 92
Published quarterly in February, May, August, and November $4 per annum.