Valtameren salaisuus

By Edgar Allan Poe

Page 34

olin ihan uuvuksissa, mutta
en löytänyt sen enempää. Yön kuluessa Parker ja Peters puuhailivat
vuorotellen samalla tavalla, mutta kun emme mitään tavanneet,
luovuimme koko yrityksestä epätoivoissamme, päätellen turhaan
kuluttavamme voimiamme.




XII.

Yhä nälänhätää. -- Parker uhrataan. -- Augustus kuolee. -- Yhä
sanomattomia kärsimyksiä. -- Pelastus.


Olin jonkun aikaa sitten mietiskellyt, voisiko epätoivo kenties viedä
meidät sellaiseen hirvittävään äärimmäisyyteen, että jonkun täytyisi
uhrautua toisten hyväksi, ja silloin mielessäni vakavasti päättänyt
kernaammin kärsiä kuoleman missä muodossa ja olosuhteissa hyvänsä kuin
turvautua tällaiseen keinoon. Eikä nälkäkään ollut tätä päätöstä
vähääkään heikontunut. Ei Peters eikä Augustus ollut toki kuullut,
että Parker oli nyt tätä ehdottanut. Vein hänet siis syrjään,
sydämessäni rukoillen Jumalalta voimaa saadakseni hänet luopumaan
kammottavasta aikeestansa. Puhelin hänelle kauan aikaa vakavasti,
nöyrästi anoen ja kehottaen häntä kaiken pyhän nimessä ja kaikilla
mahdollisilla järkisyillä heittämään ajatuksensa hiiskumatta siitä
kummallekaan toverillemme.

Hän kuunteli yrittämättäkään kumota todistelujani ja minä rupesin jo
toivomaan, että hän taipuisi tahtooni. Mutta herettyäni puhumasta hän
virkkoi kyllä hyvin tietävänsä, että kaikki tuo oli totta ja että
tällaiseen keinoon turvautuminen oli kamalinta mitä ihmisen mieleen
saattoi johtua; mutta hän oli muka nyt kärsinyt niin kauan kuin
ihmisluonto ikinä saattoi ja tarpeetonta oli kaikkien menehtyä, kun
yhden kuolema mahdollisesti, jopa todennäköisesti pelastaisi toiset.
Lisäsipä hän vielä, että näin turhaa vaivaa koettaessani taivuttaa
häntä luopumaan aikeestaan, hän oli tehnyt lopullisen päätöksensä.

Pyytelin häntä nyt ainakin lykkäämään sen ilmaisemisen toiseksi
päiväksi, jolloin jokin alus olisi saattanut keretä avuksemme; ja taas
latelin kaikki keksimäni todisteet, joiden arvelin vaikuttavan
hänenlaiseensa raakaan luonteeseen. Hän virkkoi vastaukseksi, että hän
oli puhunut vasta vihoviimeisellä hetkellä, ettei hän enää elänyt
ravinnotta ja että jonakin toisena päivänä hänen esityksensä tulisi
liian myöhään ainakin hänelle itselleen.

Nähdessäni, etteivät mitkään sävyisät puheeni häneen vaikuttaneet,
muutin nyt menettelytapaa ja sanoin, että hän huomatkoon minun
kärsineen kaikista vähimmin onnettomuuksistamme; olen tällä hetkellä
paljon terveempi ja voimakkaampi kuin hän tai Peters ja Augustus ja
kyllä pystyisin ajamaan tahtoni perille väkisinkin, jos näkisin sen
tarpeelliseksi. Jos hän siis tavalla tai toisella yritti ilmaista
toverillemme verenhimoisia ihmissyöjän aikeitansa, niin minä
arvelematta heittäisin hänet mereen. Tällöin hän heti kävi kurkkuuni
ja siepaten puukkonsa yritti monta kertaa turhaan survaista sitä
vatsaani. Vain hänen äärimmäinen voimattomuutensa esti hänet
hirmutyötään tekemästä. Sillä välin oli vihani ruvennut ankarasti
kiehumaan ja minä laahasin hänet laivan partaalle täydellä todella
aikoen heittää hänet mereen. Tästä kohtalosta hän kumminkin pelastui
Petersin tullessa väliin; hän erotti meidät kysyen syytä mellakkaan.
Sen Parker kertoi ennenkuin mitenkään saatoin häntä estää.

Hänen sanojensa vaikutus oli kauhistavampi kuin olin aavistanutkaan.
Sekä Augustus että Peters lienevät jo kauan salaa hautoneet samaa
kauheaa ajatusta, jonka Parker vain ensiksi oli kerennyt ilmaista ja
yhtyivät heti hänen tuumaansa, vaatien sen panemista viipymättä
täytäntöön. Olin laskenut, että edes noilla toisilla vielä olisi ohut
kylliksi tarmoa pitääkseen minun puoltani vastustaessani näin
kammottavan aikeen toteuttamisyrityksiä, ja

Last Page Next Page

Text Comparison with Eureka: A Prose Poem

Page 4
No man dared utter a truth for which he felt himself indebted to his soul alone.
Page 7
We will bring the point to no ordinary issue.
Page 12
A man may jump ten feet with less _difficulty_ than he can jump twenty, but the _impossibility_ of his leaping to the moon is not a whit less than that of his leaping to the dog-star.
Page 15
With this understanding, I now assert--that an intuition altogether irresistible, although inexpressible, forces me to the conclusion that what God originally created--that that Matter which, by dint of his Volition, he first made from his Spirit, or from Nihility, _could_ have been nothing but Matter in its utmost conceivable state of----what?--of _Simplicity_? This will be found the sole absolute _assumption_ of my Discourse.
Page 16
dint of his Will, can by an infinitely less energetic exercise of the same Will, as a matter of course, divide it.
Page 25
So be it:--I design but to suggest--and to _convince_ through the suggestion.
Page 30
When these atoms have attained this position, or while proceeding to attain it, a second and inferior exercise of the same force--or a second and inferior force of the same character--emits, in the same manner--that is to say, by irradiation as before--a second stratum of atoms which proceeds to deposit.
Page 47
Thus the Sun, in the process of its aggregation, must soon, in developing repulsion, have become excessively heated--perhaps incandescent: and we can perceive how the operation of discarding its rings must have been materially assisted by the slight incrustation of its surface consequent on cooling.
Page 50
That the demonstration does not _prove_ the hypothesis, according to the common understanding of the word "proof," I admit, of course.
Page 59
The reasons for limitation, as I have already assigned them, _a priori_, seem to me unanswerable; but, not to speak of these, _observation_ assures us that there is, in numerous directions around us, certainly, if not in all, a positive limit--or, at the very least, affords us no basis whatever for thinking otherwise.
Page 64
A cannon-ball, flying at the greatest velocity with which such a ball has ever been known to fly, could not traverse the latter interval in less than 20 years; while for the former it would require 590.
Page 66
of the system taken together.
Page 71
Now, whether is oil at hand because imperatively demanded, or the only thing demanded because the only thing to be obtained? It is impossible to decide.
Page 72
Closing our eyes equally to _de_duction and _in_duction, we insist upon imagining a _revolution_ of all the orbs of the Galaxy about some gigantic globe which we take to be the central pivot of the whole.
Page 76
And here let me fortify my position still farther, by the voice of a greater than Maedler--of one, moreover, to whom all the data of Maedler have long been familiar things, carefully and thoroughly considered.
Page 78
And, in fact, the sense of the symmetrical is an instinct which may be depended upon with an almost blindfold reliance.
Page 81
As these original atoms rushed towards each other in generally straight lines, so let us conceive as at least generally rectilinear, the paths of the system-atoms towards their respective centres.
Page 87
" It is intended that the illustrations shall be superior to any engravings on wood yet produced in this country, and that the mechanical execution of the volume, altogether, shall be worthy of the author's reputation.
Page 92
1 vol.
Page 101
16mo .