Valtameren salaisuus

By Edgar Allan Poe

Page 12

tapauksessa ominpäin nostaisi hälinää luukulla. Kun hän näin oli
punninnut joka seikan, päätti hän jättää minut piilooni, kunnes
kenenkään huomaamatta pääsisi pistäytymään luonani. Tämä, kuten jo
sanoin, tapahtui vasta neljäntenä päivänä sen jälkeen kun hän oli
tuonut minulle kellon ja ruumaan tulostani seitsemäntenä. Hän ei
silloin ottanut vettä eikä ruokavaroja mukaansa, vaan aikoi ensin
huutaa minut luukulle ja sitten palata hyttiin ja pistää minulle
muonaerän luukusta. Kun hän tätä varten laskeutui ruumaan, huomasi hän
minun nukkuvan, sillä lienen kuorsannut aika äänekkäästi. Kaikkien
laskujen mukaan vedin silloin sitä unta, johon vaivuin heti kellon
haettuani ja jonka siis on täytynyt kestää kauemmin kuin kolme
kokonaista vuorokautta. Nyttemmin sekä omat kokemukseni että muiden
vakuutukset ovat saattaneet minut tutustumaan vanhan kalanrasvan
löyhkän unettaviin vaikutuksiin tiiviisti suljetussa paikassa, ja kun
ajattelin millainen se ruuma oli, johon olin vangittuna ja kuinka
kauan prikiä oli käytetty valaanpyyntialuksena, niin minua enemmän
ihmetyttää se, että ollenkaan heräsin kerran nukuttuani, kuin että
olisin yhtämittaa nukkunut edellä mainitut tunnit.

Augustus huusi minua ensin matalalla äänellä ja sulkematta luukkua --
mutta minä en vastannut. Silloin hän sulki luukun ja puhui kovemmin ja
lopulta hyvin kovalla äänellä -- minä yhä vaan kuorsasin. Hän oli nyt
ymmällä mitä tehdä. Häneltä kuluisi hyvän aikaa tunkiessaan romun
välitse laatikolleni ja sillä välin kapteeni Barnard saattaisi huomata
hänen poissaolonsa, kun hän joka minuutti tarvitsi hänen apuaan
järjestäessään ja kopioidessaan retken asiapapereita. Hän päätti siis
tarkemmin ajateltuaan nousta ylös ja vartoa sopivampaa tilaisuutta
pistäytyäkseen minua katsomassa. Hän tuli tehneeksi tämän päätöksen
sitäkin helpommin, kun uneni näytti mitä rauhallisimmalta eikä hän
arvannut minun kokeneen mitään haittaa vankina olostani. Hän oli juuri
aikeissa poistua, kun hänen huomiotansa äkkiä kiinnitti tavaton
hälinä, joka nähtävästi kuului kajuutasta. Hän hyökkäsi ylös luukusta,
sulki sen ja sysäsi hyttinsä oven auki. Samassa kun hän oli astunut
yli kynnyksen, välähti pistooli hänen silmissään ja kangen isku
paiskasi hänet maahan.

Luja koura piteli häntä kajuutan lattialla puristaen häntä kurkusta;
kuitenkin hän saattoi nähdä, mitä hänen ympärillään tapahtui. Hänen
isänsä virui kädet ja jalat sidottuina kajuutanportailla, pää alaspäin
roikkuen ja otsassa syvä haava, josta veri valui virtanaan. Hän ei
puhunut sanaakaan ja oli nähtävästi kuolemankielissä. Hänen puoleensa
kumartuneena seisoi ensimäinen perämies silmäillen häntä pirullisesti
ilkkuen ja tutki tyynesti hänen taskujaan, joista hän samassa otti
ison pussin ja kronometrin. Seitsemän matruusia, joiden joukossa oli
neekerikokki, penkoi aseiden haussa vasemman puolen hyttejä ja
varustautui tuota pikaa musketeilla ja ampumavaroilla. Paitsi
Augustusta ja kapteeni Barnardia, oli kajuutassa kaikkiaan yhdeksän
miestä, roistomaisimmat koko prikin miehistöstä.

Konnat nousivat nyt kannelle ja veivät ystäväni mukanaan ensin
sidottuaan hänen kätensä selän taa. He menivät suoraa päätä kanssille,
joka oli teljetty, -- kaksi kapinoitsijaa seisoi siinä kirves kädessä,
kaksi myöskin isolla luukulla. Perämies huusi kovalla äänellä:

-- Kuuletteko siellä alhaalla? Sukkelaan, ylös, yksitellen! Paikalla
-- ei mitään

Last Page Next Page

Text Comparison with The Cask of Amontillado

Page 0
" "Amontillado!" "I have my doubts.
Page 1
These orders were sufficient, I well knew, to insure their immediate disappearance, one and all, as soon as my back was turned.
Page 2
The drops of moisture trickle among the bones.
Page 3
Once more let me _implore_ you to return.
Page 4
I laid the second tier, and the third, and the fourth; and then I heard the furious vibrations of the chain.
Page 5
I hastened to make an end of my labour.