La Falo de Uŝero-Domo

By Edgar Allan Poe

Page 11

pro la
persisto kun kiu li gxin proponis. Tiu opinio, en ties gxenerala
formo, asertis la sensivecon de cxiuj vegetajxoj. Sed, en lia
malbonordita fantazio la opinio alprenis pli auxdacan karakteron kaj
transpasxis, en kelkaj kondicxoj, en la regnon de aferoj neorganikaj.
Mankas al mi vortoj por esprimi la tutan etendon aux la sinceran
_entuziasmon_ de lia konvinko. La kredo tamen rilatis (kiel mi
sugestetis antauxe) al la grizaj sxtonoj de la logxejo de liaj
antauxpatroj. La kondicxoj de la sensiveco plenumigxis, li imagis,
en la arangxsistemo de tiuj sxtonoj--en la ordo laux kiu ili estis
apudmetitaj, kaj ankaux en tiu de la multaj fungoj sternitaj sur
ili kaj de la putrintaj arboj cxirkauxstarantaj--antaux cxio en la
longtempa seninterrompa dauxro de tiu arangxo kaj en ties duobligo
en la trankvilaj akvoj de la lageto. La indicaro--la indicaro pri
tiu sensiveco--videblis, li diris, (kaj cxi tie mi eksaltetis
dum li parolis) en la iompostioma tamen neprega kondensado de
propra atmosfero ilia cxirkaux la akvoj kaj la muroj. La rezulto
elmontrigxis, li aldonis, en tiu silenta, tamen gxenega kaj terura
influo forminta dum jarcentoj la sortojn de lia familio, kaj farinta
de _li_ tion kion mi vidis--tion kio li nun estis. Komentadon tiaj
opinioj malbezonas kaj neniajn komentojn mi faru.

Niaj libroj--la libroj konsistingintaj dum jaroj ne malgrandan
parton de la mensa ekzisto de la malsanulo--nepre tauxgis, kiel
oni rajtas supozi, al tiu fantoma karaktero. Ni kunstudis atentege
verkojn kiel _Verdverdo kaj Verdflavo_ de Graseto; _Belfegoro_
de Makjavelio; _Cxielo kaj Infero_ de Svedenborgo; _La Subtera
Vojagxo de Nikolao Klimo_ de Holbergo; _Kiromancio_ de Roberto
Fludo, tiun de Johano de Indagxineo, kaj tiun de Delacxambro;
_Vojagxo en la Bluan Distancon_ de Tiko, kaj _Urbo de la Suno_ de
Kampanelo. Nia plej sxatata volumo estis malgranda oktava eldono de
_Directorium Inquisitorium_, de la Dominikano Ejmeriko de Gxirono;
kaj estis partajxoj de _Pomponius Mela_, pri la malnovaj afrikaj
satirusoj kaj egiptajxoj super kiuj Usxero sidis en primeditado
dum horoj. Plejmulte placxis al li tamen tralegi precipe raran kaj
kuriozan libron en kvartaj gotikajxoj--manlibron de forgesita
eklezio--_Vigiliae Mortuorum Chorum Ecclesiae Maguntinae_.

Mi malsukcesis malpensi pri la sovagxa ceremoniaro de tiu verko
kaj ties probabla influo sur la hipokondriulon kiam, iun vesperon,
dirinte abrupte al mi ke Damo Madelino ne plu ekzistas, li deklaris
sian intencon konservi sxian kadavron dum du semajnoj (antaux ties
fina enterigo) en unu el la multaj keloj situantaj interne de la
cxefmuroj de la konstruajxo. La praktikan kialon tamen por tiu
malkutima procedo mi pensis malhavi la rajton kontrauxstari. Kondukis
la fraton al tiu decido (tiel li diris al mi) lia konsiderado pri la
malkutima karaktero de la malsano de la mortinto, kelkaj maldiskretaj
kaj avidaj demandoj

Last Page Next Page

Text Comparison with Valtameren salaisuus

Page 2
Näillä ja muilla keinoilla hänen oli onnistunut koota melkoiset varat.
Page 3
Edmundsin kaivon, ilmestyi eteeni ilmielävänä vanha Mr.
Page 4
En mielestäni koskaan ollut nähnyt sievempää pikku huonetta kuin se, missä nyt olin.
Page 6
Samalla prikin keinuminen kertoi meidän olevan kaukana valtameren ulapalla ja se kumea, suhiseva ääni, joka kuului ikäänkuin äänettömien matkojen takaa, sai minut vakuutetuksi siitä, ettei mikään tavallinen vihuri puhaltanut.
Page 10
Se makasi nyt ihan laatikon ovella pelottavasti, vaikka ikäänkuin hillitysti muristen, ja kiristeli hampaitaan kuin kovan kouristuksen vallassa.
Page 12
Häneltä kuluisi hyvän aikaa tunkiessaan romun välitse laatikolleni ja sillä välin kapteeni Barnard saattaisi huomata hänen poissaolonsa, kun hän joka minuutti tarvitsi hänen apuaan järjestäessään ja kopioidessaan retken asiapapereita.
Page 13
mutinaa.
Page 21
Kun perämies näki sen vilaukselta -- näki sen nyt ensi kerran -- käski hän, joko tuntien tunnonvaivoja rikoksensa vuoksi tahi kauhun valtamana niin hirmuisen näyn nähdessään, miesten neuloa ruumiin sen ympärille kiedottuun riippumattoon ja haudata sen tavallisilla merihautaus-menoilla.
Page 28
Kun kaikki oli valmiina, laskeutui Peters kajuuttaan astuen peräkannen portaita, kunnes vesi ylettyi leukaan.
Page 33
Näillä yrityksilläni onnistuin tuomaan kaksi tuppiveistä, tyhjän kolmen gallonin savipullon ja villapeiton, mutta en mitään, mikä olisi kelvannut meille ruuaksi.
Page 35
Katkerinta tuskaa koko tämän kauhistavan näytelmän kestäessä kärsin järjestellessäni arpoja.
Page 41
Kahdeksantenatoista olimme päässeet noille kerrotuille paikoille ja risteilimme siellä kolme päivää, löytämättä jälkeäkään hänen mainitsemistaan saarista.
Page 43
Tällä alalla ei jään siruakaan ollut havaittavissa.
Page 48
Mutta jos terä pistettiin juuri kahden suonen väliin, silloin vesi kokonaan jakautui eikä kiinnevoima pystynyt palauttamaan sitä heti ennalleen.
Page 50
Kun koko seurueemme sitten oli astunut yhteen kanoottiin, melottiin meitä ennen mainitun riutan ja toisen vielä ulompana olevan reunaa pitkin ja siellä näimme sellaisen joukon nilviäisiä, etteivät vanhimmatkaan merimiehemme olleet moista nähneet niissä pohjoisemmissakaan saaristoissa, jotka ovat kuuluisia tästä kauppatavarasta.
Page 53
Vihdoin Peters ehdotti, että koettaisimme päästä täysin selville onnettomuutemme koko laajuudesta ja tunnustelisimme vankilaamme; sillä mahdotonta ei ollut, hän huomautti, että voisimme pelastua jostain aukosta.
Page 56
Silloin he epäilemättä olisivat tuottaneet melkoista tuhoa, ainakin sikäli, ettei tämä joukkio olisi uskaltanut lähestyä ennenkuin he olisivat ehtineet ampua lauttojakin täydeltä laidalta.
Page 58
Tulen saimme helposti syttymään hieromalla vastakkain kahta puunkappaletta, joista toinen oli pehmeä, toinen kova.
Page 61
Mutta emme olleet kerenneet kuin viidenkymmenen kyynärän päähän rannasta, kun olimme kyllin tyyntyneet oivaltaaksemme, minkä äärettömän tyhmyyden teimme jättäessämme toisen kanootin villien valtaan.
Page 65
_Maaliskuun 21 p:nä_.