Eureka

By Edgar Allan Poe

Page 50

caractère essentiel;--et en disant
cela je suis profondément sérieux. Dans la révolution des satellites
d'Uranus apparaît quelque chose qui semble contredire les hypothèses
de Laplace; mais que cette _unique_ inconsistance puisse infirmer une
théorie construite avec un million de consistances intimement reliées
entre elles, c'est là une idée qui n'est bonne que pour les esprits
fantasques. En prophétisant audacieusement que l'anomalie apparente
dont je parle deviendra, tôt ou tard, une des confirmations les plus
fortes possibles de l'hypothèse générale, je ne prétends à aucun don
spécial de divination; car, au contraire, ce qui serait vraiment
difficile, ce serait de ne pas pressentir cette découverte.[1]

Les corps projetés par le mode en question ont dû, comme on l'a vu,
transformer la _rotation_ superficielle des globes, d'où ils tiraient
leur origine, en une _révolution_ d'une vélocité égale autour de ces
globes devenus centres distants; et la révolution ainsi engendrée
continuera tant que la force centripète, qui est celle par laquelle le
corps projeté gravite vers son générateur, ne sera ni plus ni moins
grande que la force par laquelle il a été projeté, c'est-à-dire la
vélocité centrifuge, ou, plus proprement, tangentielle. Cependant, par
l'unité d'origine de ces deux forces, nous pouvions deviner ce qu'elles
sont en effet,--l'une contre-balançant exactement l'autre. En réalité,
n'avons-nous pas démontré que le fait de la projection du corps n'avait
eu lieu que pour la conservation de l'équilibre?

Toutefois, après avoir rapporté la force centripète à la loi
toute-puissante de la Gravitation, il a été d'usage, dans les traités
astronomiques, de chercher au delà des limites de la pure Nature,
c'est-à-dire au delà d'une cause _Secondaire,_ l'explication du
phénomène de la vélocité tangentielle. On attribue directement cette
dernière à une Cause _Première,_ à Dieu lui-même. La force qui emporte
un corps stellaire autour de la planète principale tire, nous dit-on,
son origine d'une impulsion donnée immédiatement par le doigt de la
Divinité elle-même; car telle est la phraséologie enfantine usitée
dans ce cas. A ce point de vue, les planètes, parfaitement formées,
ont été lancées par la main de Dieu, vers une position voisine des
soleils, avec une force mathématiquement proportionnée à la masse ou
puissance attractive des soleils eux-mêmes. Une idée si grossière,
si anti-philosophique, et pourtant si tranquillement adoptée, n'a pu
naître que de la difficulté de rendre autrement compte de la proportion
exacte qui existe entre deux forces en apparence indépendantes l'une de
l'autre, la force centripète et la force centrifuge. Mais on devrait se
rappeler que pendant un long temps la coïncidence de la rotation de la
Lune avec sa révolution sidérale, deux choses en apparence bien plus
indépendantes l'une de l'autre que celles maintenant en

Last Page Next Page

Text Comparison with Valtameren salaisuus

Page 0
EDGAR ALLAN POE Englannin kielestä suomentanut V.
Page 2
Ronaldin opistoon.
Page 6
Mutta kuinka hämmästyinkään huomatessani sen olevan täydessä mätänemistilassa! Tämä seikka saattoi minut hyvin levottomaksi, sillä muistaen kuinka sekavassa mielentilassa olin herätessäni ollut, rupesin arvelemaan nukkuneeni tavattoman kauan.
Page 13
Hänen isänsä oli luullakseni turkistenkauppias tai ainakin jossain tekemisissä intiaanien kauppapaikkain kanssa Lewis-joen varrella.
Page 16
Sitte hän meni kannelle luvaten tuoda hieman lisää syötävää seuraavana päivänä.
Page 20
Peters ehdotti, että hän menisi kannelle ja rupeisi puheisiin vahdin -- Allenin -- kanssa, jolloin hän voisi heittää tämän mereen kaikessa hiljaisuudessa, että Augustus ja minä sitten tulisimme kannelle varustautuaksemme parhaamme mukaan aseilla.
Page 31
Tässä silmänräpäyksessä laivan tekemä äkillinen mutka toi kanssin tienoon hetkeksi näkyviimme ja me huomasimme heti, mistä ääni lähti.
Page 35
Mutta kun mitään laivaa ei näyttäytynyt, me valmistausimme heittämään arpaa.
Page 36
Rupesimme nyt hakkaamaan kantta jälleen heränneen toivon koko tarmolla.
Page 42
ja 40° 15' länt.
Page 45
Kapteeni Guy nosti nyt valkean nenäliinan aironlavalla ilmaan, jolloin muukalaiset äkkiä pysähtyivät ja rupesivat kaikki yhtaikaa äänekkäästi puhua räkättämään, päästellen sekaan huudahduksia; emme erottaneet koko rähinästä muuta kuin sanat _Anamoo-moo!_ ja _Lama-Lama!_ He tekivät tätä vähintään puolituntia, jolloin saatoimme hyvästi tarkastella heidän ulkomuotoaan.
Page 47
Lahden pohjukassa kerrottiin olevan kolme hyvää lähdettä ja lähistössä näimme sankkaa metsää.
Page 48
Niinpä siis astuimme eteenpäin pitäen visusti silmällä villien liikkeitä ja antamatta heidän tunkea väliimme.
Page 50
Ja selitettyämme toivomuksemme villit.
Page 51
Kaiken tämän hyvyyden korvaukseksi lahjoitimme alkuasukkaille sinisiä helmiä, vaskihelyjä, nauloja, veitsiä ja punaisia kangaskappaleita, ja tähän vaihtokauppaan he olivat perin tyytyväisiä.
Page 53
yllämme riippuvan äkkijyrkänteen merkillisiä kerrostumia.
Page 54
Olen jo sanonut, että se vuoriharjanne, jonka halki pääsola kulki, oli jonkinlaista pehmyttä rasvakiveä muistuttavaa kalliota.
Page 57
Äkkiarvaamaton täydellinen tuho oli kokonaan musertanut villit, niin etteivät he yrittäneetkään auttaa toisiaan.
Page 58
Kirkas valo valkeni samassa ja tehtyämme äkkikäännöksen tulimme toiseen korkeaan saliin, joka oli kaikinpuolin samanlainen kuin edellinenkin, paitsi pitkittäisempi.
Page 66
1:nen, 2:nen, 3:s ja 5:s kuvio muodostavat, yhdistettyinä samaan järjestykseen kuin kuilutkin ja vailla pieniä syrjähaarautumiaan eli holvejaan, jotka, kuten muistettaneen, olivat vain pääsalien välisinä käytävinä ja aivan eri laatua, etiooppilaisen sanajuuren "olla varjoinen", josta kaikki varjon eli pimeän taivutukset johtuvat.